Tämä on yksi suosikkisalaateistani, mutta jostain syystä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt sitä itse. Nyt oli sitten hyvä tilaisuus kokeilla, millaista saisin aikaiseksi. Kastike on ehdottomasti tämän salaatin juttu ja netistä löytyi kyllä varsin erilaisia ohjeita kastikkeeseen. Lopulta päätin luottaa Marttojen hyviin ohjeisiin ja nappasin kastikeohjeen sieltä, tosin muokkasin sitä hieman. Eipä ollut kyllä ainakaan minun mielestäni paras mahdollinen resepti, joten täytyy jatkaa etsintöjä. Lieneeköhän dijon-sinapin puuttuminen (mulla on tätä normaalisti aina jääkaapissa, joten en ollut tajunnut edes tarkistaa ennen kauppareissua) ja käytetty öljy (itse käytin rypsi-öljyä) vaikuttaneet niin paljon makuun ja väriin? Mielestäni hyvä caesar-kastike on valkoista ja pehmeää, tästä tuli ruskeaa ja hieman omituisen makuista.

kastike: 
5-6 anjovisfileetä
1 rkl inappia
1 tl Worcestershire-kastiketta
1 valkosipulinkynsi
2 rkl sitruunamehua
1/4 dl parmesan raastetta
3/4 dl öljyä
 
Valmista kastike sekoittamalla sauvasekoittimella muut aineet paitsi öljy tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy pienissä erissä koko ajan vatkaten.
 
Salaatin valmistaminen oli lakkojen takia hieman haastavaa, koska kaupasta en meinannut löytää ollenkaan romaine salaattia. Cittarista löytyi kaksi pienen pientä ruukkua, ja viereisestä Prismastakin vain kaksi, onneksi hieman suurempaa ruukullista. Lisäksi paahtoleivät olivat täysin loppu, joten jouduin turvautumaan valmiisiin krutonkeihin, vaikka ne itse tehtyinä olisivatkin paljon maukkaampia. Tosin kaiken kiireen keskellä ehdin kyllä sitten kiittää lakkoa siitä, että olin ostanut edes ne krutongit valmiina.
 
Broilerin fileet "grillasin" uunissa ritilän päällä. Marinoin ne ensin kevyesti, tällä kertaa käytin sekoitukseen öljyä, sriracha-kastiketta, paprikajauhetta, mustapippuria ja sitruunamehua. Teen marinadit aina fiiliksen mukaan ja niillä aineilla joita sattuu kaapista löytymään. Hyvää tuli ainakin tuolla sekoituksella.

Salaatin kokoaminen olikin sitten jo helppo homma. Huuhdoin salaatit ja kuivasin ne uudella lelullani, salaattilingolla (joka on muuten erittäin kätevä kapistus, itse tosin vasta vahingosta viisastuneena huomasin että ostamassani mallissa ei ole umpinainen pohja, joten linkous täytyy tehdä aina tiskialtaan päällä jos ei halua kuivata sekä itseään, lattiaa että kaapinovia…). Salaattiin sekoitin kastikkeen, krutongit ja kanapalat ja päälle höyläsin parmesan-lastuja.